Mikä on tekoäly? Näin se toimii ja missä se menee vikaan

Tekoäly on ohjelmisto, joka on oppinut tehtävänsä suuresta määrästä esimerkkejä ja tekee niiden perusteella ennusteita, suosituksia tai uutta sisältöä. Se on ollut arjessa jo pitkään, sillä sähköpostin roskapostisuodatin, suoratoistopalvelun suositukset ja puhelimen kuvahaku perustuvat koneoppimiseen, ja ChatGPT:n kaltaiset palvelut ovat siitä uusin ja näkyvin muoto. Juttu ei vaadi teknistä taustaa. Se etenee tutuista esimerkeistä siihen, miten kielimalli kirjoittaa tekstiä ja miksi se joskus keksii asioita, ja loppupuolella käydään läpi EU:n tekoälyasetus, jota on sovellettu pääosin 2. elokuuta 2026 alkaen. Kävimme 1. lokakuuta 2026 läpi Euroopan komission, Traficomin ja palveluiden omat sivut.

Mitä tekoäly on ja mitä se ei ole

Tekoälylle ei ole yhtä kaikkien hyväksymää määritelmää, mutta EU:n tekoälyasetuksessa on lakiin kirjattu määritelmä. Traficomin tiivistelmän mukaan tekoälyjärjestelmä on konepohjainen järjestelmä, joka toimii ainakin osittain itsenäisesti. Se päättelee saamastaan syötteestä, miten se tuottaa ennusteita, sisältöä, suosituksia tai päätöksiä. Arkikielellä kyse on ohjelmasta, jolle kukaan ei ole kirjoittanut valmiiksi jokaista sääntöä. Se on oppinut tehtävänsä esimerkeistä.

Yhtä tärkeää on tietää, mitä tekoäly ei ole. Googlen suomenkielinen ohjesivu sanoo suoraan, että generatiivinen tekoäly ei ole ihminen eikä se osaa ajatella itse tai tuntea tunteita. Se on hyvä löytämään toistuvia kaavoja. Kun chatbot kirjoittaa ”ymmärrän, miltä sinusta tuntuu”, se on valinnut sanat, jotka sopivat tilanteeseen. Sillä ei ole tunteita, joihin sanat viittaisivat.

Tekoäly, jota käytät jo

Moni käyttää tekoälyä päivittäin ajattelematta asiaa. Sähköpostin roskapostisuodatin on klassinen esimerkki koneoppimisesta. Gmailin ohjeen mukaan Gmail tunnistaa samankaltaiset viestit jatkossa tehokkaammin, kun merkitset viestin roskapostiksi. Suoratoistopalveluiden ja verkkokauppojen suosittelujärjestelmät ovat samaa sukua. Ne ehdottavat sarjoja, kappaleita ja tuotteita aiemman käytön perusteella.

Puhelimen kuvagalleria on toinen esimerkki. Google Kuvissa voi hakea kirjoittamalla, mitä kuvassa on, ja Googlen ohjeessa esimerkkinä on ”värikkäät auringonlaskut Meksikossa”. Ihmisiä voi hakea nimellä vasta, kun olet nimennyt kasvoryhmän itse. Uudempi Kysy Kuvilta -toiminto vaatii, että Gemini-ominaisuudet otetaan erikseen käyttöön, eivätkä Googlen mukaan kaikki ominaisuudet ole käytettävissä kaikilla alueilla.

Kolmas on konekäännös. Google Kääntäjä kääntää kirjoitetun tekstin lisäksi puhetta mikrofonin kautta. Googlen omien suomenkielisten ohjesivujen alareunassa lukee, että sivulla voi olla tekoälyn kääntämää sisältöä ja että käännöksissä voi olla virheitä. Googlen haussa tekoäly myös kokoaa valmiita vastauksia. Siitä, miten tämä toimii suomeksi, kerroimme jutussa Gemini suomeksi.

Euroopan komissio mainitsee roskapostisuodattimet esimerkkinä tekoälystä, jolle tekoälyasetus ei aseta lainkaan sääntöjä. Komission mukaan valtaosa EU:ssa nyt käytössä olevista tekoälyjärjestelmistä kuuluu tähän vähäisen riskin luokkaan.

Koneoppiminen, generatiivinen tekoäly ja kielimallit

Nämä kolme termiä menevät usein sekaisin, vaikka ne ovat sisäkkäisiä käsitteitä. Kielimalli on yksi generatiivisen tekoälyn laji, ja generatiivinen tekoäly on yksi koneoppimisen laji.

Koneoppimisessa malli opetetaan esimerkeillä. Google käyttää ohjeessaan esimerkkinä tennareita. Mallille näytetään miljoonia kuvia tennareista, ja ajan myötä se oppii, että tennareissa on nauhat, pohja ja logo. Samalla periaatteella toimivat edellä mainitut roskapostisuodattimet ja kuvahaut, jotka luokittelevat ja järjestävät jo olemassa olevaa.

Generatiivinen tekoäly tuottaa jotain uutta, kuten tekstiä, kuvia, musiikkia tai koodia. Googlen esimerkissä malli voi luoda kuvan tennareista, joissa on vuohiriipus, vaikka se ei olisi koskaan nähnyt sellaista kuvaa. Kielimalli (englanniksi large language model, LLM) on generatiivinen tekoäly, jonka koulutusaineisto on pääosin tekstiä. OpenAI:n ChatGPT, Googlen Gemini, Anthropicin Claude ja Microsoftin Copilot perustuvat kaikki kielimalleihin.

Palvelu ja sen taustalla oleva malli ovat eri asioita, ja malleja vaihdetaan tiuhaan. OpenAI julkisti uusimman mallinsa GPT-6.1 Solin 29. syyskuuta 2026. Se tuli ensin maksaville käyttäjille ChatGPT Work- ja Codex-työkaluihin, ei vielä tavalliseen chattiin. Googlen Suomen tilaussivun mukaan ilmainen Gemini käyttää Flash-Lite-mallia ja Google AI Plus Flash-mallia. AI Pro- ja Ultra-paketeissa on Gemini 4 Argon sekä Pro- ja Flash-mallit.

Anthropic julkaisi Claude Sonnet 5.5:n 28. syyskuuta 2026, ja sen nykyiseen mallistoon kuuluvat lisäksi Fable 5.1, Opus 5.5 ja Haiku 5.5. Microsoftin Copilotin taustalla on OpenAI:n malleja. Microsoftin ohjeen mukaan sen Smart-tila toimii GPT-5-mallilla ja Think Deeper -tila OpenAI:n uusimmilla päättelymalleilla.

Kokeileminen ei maksa mitään, koska ChatGPT:n ja Geminin perusversiot ovat ilmaisia. Maksullisista ChatGPT Plus maksaa Suomen App Storessa 22,99 € kuukaudessa, ja Googlen Suomen sivulla Google AI Plus maksaa 4,99 € ja AI Pro 22,99 € kuukaudessa. Hintoja ja suomen kielen tukea vertailemme tarkemmin jutussa parhaat tekoälysovellukset.

Miten kielimalli kirjoittaa tekstiä

Kielimalli kirjoittaa vastauksen pala kerrallaan. Googlen ohjesivun mukaan Geminin kaltaiset kielimalleihin perustuvat palvelut ennakoivat seuraavaksi tulevia sanoja kehotteesi ja jo kirjoitetun tekstin perusteella. Googlen esimerkissä malli voi jatkaa sanaa ”Harry” sanalla ”Potter” tai ”Styles”, koska kumpikin sopii koulutuksessa opittuihin kaavoihin. Malleille on annettu joustovaraa valita jokin todennäköisistä sanoista, mikä tekee vastauksista luovempia. Siksi sama kysymys voi tuottaa eri kerroilla hieman eri vastauksen.

Tästä seuraa tekoälyn tunnetuin heikkous. Google selittää, että toisin kuin Google-haku, kielimallit eivät kerää tietoa lainkaan. Ne ennustavat sanoja. Kun malli keksii vastauksen, sitä kutsutaan hallusinaatioksi. Googlen omassa esimerkissä tekoäly voi kertoa, kuka voittaa naisten voimistelun Brisbanen kesäolympialaisissa 2032, vaikka kisoja ei ole pidetty. Anthropic varoittaa Clauden ohjeissa, että malli voi esittää lainauksia, jotka näyttävät arvovaltaisilta mutta eivät perustu tosiasioihin.

Toinen rajoitus on tiedon ikä. Malli koulutetaan aineistolla, joka on kerätty tiettyyn päivään asti. Anthropicin mallisivun mukaan Clauden uusimpien mallien luotettava tietämys ulottuu kesäkuuhun 2026. Monet palvelut hakevat nykyään tietoa myös verkosta, mutta silloinkin lähteet kannattaa avata itse. Niin neuvoo myös Anthropic, koska alkuperäisellä sivulla voi olla olennaista tietoa, joka puuttuu vastauksesta.

Koska väärä tieto syntyy yhtä sujuvasti kuin oikea, nimet, luvut, päivämäärät, lakipykälät ja lainaukset kannattaa tarkistaa alkuperäisestä lähteestä, varsinkin kun kysymys koskee terveyttä tai rahaa. Valmistajat sanovat saman itse. Anthropic kehottaa olemaan käyttämättä Claudea ainoana totuuden lähteenä, ja Google neuvoo tarkistamaan faktoina esitetyt tiedot muista lähteistä.

Mihin tekoäly sopii ja missä se menee vikaan

Kielimalli on parhaimmillaan tehtävissä, joiden lopputuloksen pystyt itse arvioimaan. Google ehdottaa ohjeessaan ideointia ja apua esimerkiksi otsikon keksimiseen tai eläinlajin tunnistamiseen kuvasta. Vaikeuksia tulee silloin, kun et itse tiedä oikeaa vastausta etkä pysty tarkistamaan sitä.

Riskit eivät rajoitu virheisiin. Komissio perustelee sääntelyä sillä, että tekoälyn ratkaisuista on usein vaikea saada selville, miksi järjestelmä päätyi niihin. Silloin on vaikea arvioida, kohdeltiinko jotakuta epäreilusti esimerkiksi rekrytoinnissa tai etuushakemuksessa.

Toinen riski on yksityisyys. Osa palveluista käyttää keskustelujasi mallien kehittämiseen, ellet kiellä sitä asetuksista. ChatGPT:n asetuksen sijainnin kerromme jutussa ChatGPT suomeksi. Kolmas riski on aidolta näyttävä väärennetty sisältö. Tekoälyllä tehty kuva, video tai ääni voi näyttää todelta, ja tekstin tunnistaminen koneen kirjoittamaksi on epävarmaa. Siitä kerromme lisää jutussa tekoälytunnistimista.

Mitä EU:n tekoälyasetus tarkoittaa

EU:n tekoälyasetus (asetus (EU) 2024/1689) tuli voimaan 1. elokuuta 2024, ja sitä on sovellettu pääosin 2. elokuuta 2026 alkaen. Asetus jakaa tekoälyn neljään riskitasoon. Mitä suurempi riski ihmisten terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille, sitä tiukemmat säännöt.

Haitallisimmat käyttötavat ovat olleet kiellettyjä 2. helmikuuta 2025 alkaen. Komission listalla ovat muun muassa sosiaalinen pisteytys, tunteiden tunnistaminen työpaikoilla ja oppilaitoksissa sekä kasvotunnistustietokantojen kokoaminen haravoimalla verkkoa tai valvontakameroiden kuvaa. Joulukuussa 2026 listalle tulee yhdeksäs kielto. Se koskee tekoälyä, joka tuottaa ilman suostumusta seksuaalista ja intiimiä sisältöä tai lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia, kuten niin sanottuja riisuntasovelluksia.

Tavalliselle käyttäjälle näkyvimpiä ovat avoimuusvelvoitteet, joita on sovellettu 2. elokuuta 2026 alkaen. Traficomin ohjeen mukaan chatbotin, ääniavustajan tai tekoälyagentin pitää kertoa viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen yhteydessä, että asioit tekoälyn kanssa, ellei se ole tilanteessa ilmeistä. Pelkkä maininta käyttöehdoissa ei yleensä riitä. Syväväärennökset eli aidolta näyttävät tekoälyllä tehdyt tai muokatut kuvat, äänet ja videot on merkittävä selvästi, kun niitä tehdään ammatilliseen tai muuhun kuin puhtaasti henkilökohtaiseen käyttöön. Palvelun tarjoajan pitää lisäksi merkitä tekoälyn tuottama sisältö koneellisesti tunnistettavaksi. Ennen 2.8.2026 markkinoille tulleilla järjestelmillä on siihen aikaa 2.12.2026 asti.

Suuririskisiä järjestelmiä, kuten rekrytoinnissa, koulutuksessa tai luotonannossa käytettävää tekoälyä, koskevat tiukat vaatimukset tulevat voimaan myöhemmin. Heinäkuussa 2026 voimaan tulleen AI Omnibus -muutoksen jälkeen säännöt koskevat niitä 2. joulukuuta 2027 alkaen, ja esimerkiksi hisseihin ja leluihin rakennettua tekoälyä 2. elokuuta 2028 alkaen. Yleiskäyttöisten tekoälymallien, joiden varaan monet tekoälypalvelut rakennetaan, tarjoajia ovat koskeneet omat sääntönsä elokuusta 2025.

Suomessa avoimuusvelvoitteita valvoo pääasiassa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Suuririskisten järjestelmien avoimuutta valvovat alakohtaiset markkinavalvontaviranomaiset, ja tietosuojasta vastaa Tietosuojavaltuutetun toimisto. Jos epäilet, ettei palvelu kerro tekoälyn käytöstä niin kuin pitäisi, voit ilmoittaa siitä Traficomin lomakkeella suomeksi tai ruotsiksi ja liittää mukaan linkin palveluun. Tekoälyä tulee vastaan myös viranomaisten asiakaspalvelussa. Traficom valitsi 28. syyskuuta 2026 yhdeksän julkishallinnon organisaation yhteishankinnassa Front AI Oy:n kehittämään generatiivista tekoälyä käyttäviä puhe- ja tekstibotteja.

Mistä oppia lisää

Jos haluat ymmärtää tekoälyä syvemmin, helpoin suomenkielinen aloitus on Elements of AI. Kurssin ovat tehneet MinnaLearn ja Helsingin yliopisto. Ensimmäinen osa, Tekoälyn perusteet, on maksuton verkkokurssi, eikä se vaadi syvällistä matematiikan osaamista tai ohjelmointitaitoja. Kurssin voi suorittaa omaan tahtiin, ja sen jälkeen voi saada 2 opintopistettä Avoimen yliopiston kautta. Jatko-osa Tekoälyä käytännössä on myös ilmainen, mutta se on toistaiseksi vain englanniksi ja edellyttää Python-ohjelmoinnin perusteita.

Käytännössä tekoälyä oppii parhaiten kokeilemalla sitä johonkin omaan tehtävään. Näin pääset alkuun turvallisesti.

1. Valitse virallinen sovellus. Lataa ChatGPT, Gemini, Claude tai Copilot valmistajan sivulta tai sovelluskaupasta ja tarkista kehittäjän nimi ennen latausta.
2. Käy asetukset läpi ennen ensimmäistä viestiä. Katso, käytetäänkö keskustelujasi mallin kouluttamiseen, ja kytke koulutuskäyttö pois, jos et halua sitä.
3. Jätä arkaluonteiset tiedot pois. Henkilötunnus, salasanat, pankkitunnukset ja muiden ihmisten terveystiedot eivät kuulu chattiin.
4. Anna tehtävä, jonka tuloksen osaat arvioida. Pyydä esimerkiksi tiivistelmä tekstistä, jonka olet itse lukenut, ja vertaa sitä alkuperäiseen.
5. Pyydä lähteet ja avaa ne. Jos vastauksessa on lukuja tai väitteitä, joiden varaan aiot tehdä jotain, tarkista ne alkuperäisestä lähteestä.

Tekoäly on hyvä apulainen mutta huono totuuden lähde

Suurin osa tekoälystä toimii huomaamatta sähköpostissa, kuvagalleriassa ja suosituksissa. Kielimallit ovat sen näkyvin osa. Ne kirjoittavat sujuvasti mutta ennustavat sanoja eivätkä tarkista tosiasioita, joten virheitä tulee.

Käytä tekoälyä apuna tehtävissä, joiden tuloksen pystyt itse arvioimaan, ja tarkista luvut ja lähteet. EU:n tekoälyasetus antaa sinulle oikeuden tietää, milloin asioit koneen kanssa, ja Suomessa sitä valvoo Traficom.

Lähteet ja menetelmä